Schengen-viiveestä porkkanaksi uudistuksille

Suomi ja Hollanti estivät ainakin toistaiseksi Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyyden. Virallisissa lausunnoissaan molemmat maat totesivat niin Bulgarialla kuin Romaniallakin olevan ongelmia korruption, järjestäytyneen rikollisuuden sekä tuomioistuinjärjestelmänsä kanssa. Näihin syihin vedoten Bulgarian ja Romanian rajavalvontaan ei siis voitaisi vielä luottaa siinä määrin, että ne olisivat valmiita Schengen-jäsenmaiksi.

Kyseessä on mielestäni kuitenkin laajempi poliittinen periaatekysymys kuin pelkkä Schengen-jäsenyysehtojen täyttyminen. Yksimielisyyden periaate on Euroopan unionin päätöksenteon peruspilari. Sen ansiosta kaikki jäsenmaat ovat tasa-arvoisia EU-päätöksiä tehtäessä, riippumatta jäsenmaan talouden koosta tai väkiluvusta. Tämä periaate on liian tärkeä hukattavaksi saati että siitä luovuttaisiin Schengen-laajentumisesta päätettäessä. En kuitenkaan täysin hyväksy sellaista tapaa tehdä EU-politiikkaa, joka johtaisi joidenkin jäsenmaiden asettamiseen eriarvoiseen asemaan puhuttaessa halusta syventää Euroopan integraatiota.

Totesin täysistuntokeskustelussa jo kesäkuussa, että meidän tulisi toivottaa molemmat valtiot tervetulleiksi Schengen-perheeseen heti kun ne täyttävät Schengen-kriteerit. Euroopan unionilla ei voi olla jäsenmaita, jotka ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Vapaan liikkuvuuden periaate on koko EU:n idean yksi peruspilareista.

Suomen kohdalla haluan uskoa, ettei kyse ole vain kansallisesta populismista, vaikka ulkomainen lehdistö niin on jo ennättänyt väittää. Samalla kun Suomi hyväksyy Euroopan komission kannan, että molemmat maat kyllä täyttävät Schengen-jäsenyydelle yhteisesti asetetut tekniset kriteerit, se haluaa katsoa Schengen-asiaa myös kokonaisvaltaisesti. On todennäköistä, että lopullinen Schengen-päätös venyy vuoden 2012 puolelle, jolloin komissio julkaisee raporttinsa siitä, miten molemmat maat ovat edistyneet korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisessä.

Mielestäni Suomen päätös ei ehkä kuitenkaan ottanut huomioon Euroopan eetoksen ja aatoksen ideaa. Eikä se ole aivan solidaarinenkaan. Niin Suomessa kuin yleisesti Euroopassa tutkijoiden parissa on laajasti hyväksytty ajatus siitä, etteivät Bulgaria ja Romania suinkaan olleet täysin "EU-valmiita" liittyessään EU:n jäseneksi. Useat poliittiset uudistukset ovat kiistatta jääneet puolitiehen. EU:lla ei tunnetusti ole monia keinoja saada jäsenmaitaan ruotuun. Lykättyä päätöstä voi tältä osin pitää siis myös kehotuksena ja kannustuksena Romanialle ja Bulgarialle toteuttaa uudistuksensa loppuun.

Olen varma, etteivät romanialaiset ja bulgarialaiset suinkaan vastustaisi sitä, jos heidän hallituksensa puuttuisi tehokkaammin rehottavaan korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Heidän tuleekin vaatia hallituksiltaan uudistuksia sekä todellisia tekoja sanojen ja lupauksien sijaan.

Mitro Repo

Euroopan parlamentti

S&D -ryhmä