Enemmän Eurooppaa
Eurooppa on historiallisessa tienhaarassa. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ei vähätellyt EU:n monitahoista kriisiä Strasbourgissa viime viikolla pitämässään puheessa unionin tilasta.
Euroopassa on viitteitä valtioiden vetäytymisestä takaisin 1800-luvun kansallisvaltiomalliajatteluun, jossa kukin valtio pyrkii turvaamaan oman etunsa ja maksimoimaan voittonsa toisten kustannuksella, leikkien siten koko Euroopan ja euron tulevaisuudella.
Euroopan yhdentyminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Myös käänteinen kehitys on mahdollista.
Olemmeko unohtaneet näin nopeasti, että tämä ajattelutapa oli syynä kahteen maailmansotaan? Mihin olemme kadottaneet yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun periaatteet? Kansallisvaltiomalli ei voi olla vastaus nyky-Euroopalle.
En halua maalata pirua seinälle mutta tilanne on vähintäänkin uhkaava. Me elämme psykologisesti tilanteessa, jossa emme voi enää olla varmoja, onko omien lastemme tulevaisuus lainkaan parempi tai edes yhtä hyvä kuin meillä itsellämme aikanaan oli.
Ennen kaikkea tarvitaan lisää poliittista rohkeutta. Oikeistolaisen politiikan vaatimien leikkaustoimien ohella tarvitaankin lisäksi investointeja, lisää kasvua ja uusia työpaikkoja. Tarvitaan enemmän Eurooppaa, ei vähemmän. Tarvitaan eurooppalaista rohkeutta ja tervettä itsetuntoa. Eurooppaa yhdistänyt aatos ja eetos ovat nyt katoamassa. Tässä turbulenssissa on selvää, että euroskeptisyys tulee saamaan yhä enemmän jalansijaa.
Euroopan talous-, velka-, sosiaali- ja luottamuskriisiin tarvitaan eurooppalainen vastaus. Strasbourgissa viime viikolla hyväksytty talouden hallintaa koskeva lakipaketti (ns. six-pack) ei ratkaise nykyistä kriisiä, eikä se yksin ole riittävä tulevaisuuttakaan varten. Viime kädessä kaikki on kiinni jokaisen jäsenmaan aidosta sitoutumisesta yhteisten tavoitteitten saavuttamiseksi. Rangaistusuhat eivät pure, ellei jäsenmailla ole aitoa halua itsekuriin ja omaa häpeäntuntoa.
Puutetta on myös johtajuudesta. Velkakriisi on ajanut EU:n uuteen institutionaaliseen kriisiin. Ei ihme, jos kansalaisten luottamus horjuu. Mielestäni Euroopan komission tulee johtaa myös EU:n taloushallintoa. Talousyhteistyö tulee tehdä keskitetysti EU:n sisällä ja demokraattisia periaatteita vahvistaen.
Kriisin keskellä ei tule vastuuttomasti pelotella kansaa vääristetyillä uhkakuvilla, sillä kyse on kuitenkin yhteisesti rakennetusta hyvinvointi-Euroopasta. Enemmän Eurooppaa ei tarvitse olla synonyymi liittotasavalta-Euroopalle. Vaihtoehtoina ei tulisi pitää eristäytynyttä mutta itsenäistä kansallisvaltiota ja EU:n liittotasavaltarakennelmaa, vaan ymmärtää, että kyse on yhteistyön syventämisestä itsenäisten valtioiden kesken. Euroopassa riittää kyllä tilaa niin vasemmistolaiselle kuin oikeistolaisellekin politiikalle, kunhan kaikkien silmäteränä vain on ihminen ja kansalaisten Eurooppa.
Suomenkin hallitukselta on syytä odottaa kaukonäköisempää ja kokonaisvaltaisempaa EU-politiikkaa. Enemmän Eurooppaa ei tarvitse olla vähemmän Suomea tai suomalaisuutta vaan ehkä pikemminkin päinvastoin.
Mitro Repo
Euroopan parlamentin jäsen, S&D -ryhmä
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
“unohtaneet näin nopeasti, että tämä ajattelutapa”
Tämä ajattelutapa on kansan tapa ajatella. Ajattelemisen tapa on pitkän kulttuurillisen kehityksen tulos ja se muuttuu hitaasti.
Ota huomioon, että itse kuulut ajattelijoiden eliittiin, tiennäyttäjiin, suunnan viitoittajiin. Se on aina kiusallista, kun ei voi toteuttaa "välttämättömiä" muutoksia oman parlamenttikauden aikana – ei ehkä koko elinaikana.
- Sitä tietenkin voidaan pohtia, pitäisikö eliitin tarttua aseisiin omaa kansaansa vastaa, jotta oikeat ja välttämättömät muutokset saadaan toteutettua riittävän nopeasti ja tällä tavalla edistää kansan parasta – pitkässä juoksussa.
Ehkä sittenkin suunnan näyttäminen on tärkeämpää kuin itse muutos; itse kunkin moraalinen vastuu ja velvollisuus.
"Enemmän Eurooppaa" - sloganiin liittyen toivomus. Ensin pitäisi saada rehellinen ja paikkansa pitävä katsaus Euroopan perusteisiin.
Jos tämä rehellisyys ja avoimuus teema Euroopassa ovat nyt näin pohjoisilla käsitteillä katsottuna mahdollisia toteuttaa?
Euroopan velkojen verkosto läpivalaisuun:
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/116537-kreikka-lainat-muuttuivat-%E2%80...
Jos emme tunne näitä Euroopan ja eurokuplan todellisia juuria, niin huonosti käy meillekin.
Aurinko paistakoot, paikkansa pitävä EU-tieto kulkekoot ja EU:n sisäiset Berliinin muurit murtukoot! Myös meppien keskuudessa.
No jopa oli pyörittelyä, josta ei ota pirukaan selvää! Sodalla pelottelu, nousi näkyvästi esille! Yhteinen rakennelma huojuu pahasti, sillä eihän sellaista ole ollut olemassakaan, kuin haavekuvissa!
Niinpä - tuollaistakaan ei ole ollut olemassa kuin (joidenkuiden) haavekuvissa:
"Eurooppaa yhdistänyt aatos ja eetos... "
Kun suuremman valtiokirkkomme edustajilta kantaa niin usein tentataan niin kysympä minä sitten Repolta: Mitä mieltä Te olette naispappeudesta ja homoseksuaalisuudesta? Onko suvaitsevaisuus eurooppalinen arvo?
Oletkos sinäkin sitä Collanderin pappissukua? Jos olet voitkin sitten pappissuvun jälkeläisenä kertoa ihan oman kantasikin, etkä vaan tentata muilta.
"Olemmeko unohtaneet näin nopeasti, että tämä ajattelutapa oli syynä kahteen maailmansotaan? " Ja sitten samassa kirjoituksessa: "Kriisin keskellä ei tule vastuuttomasti pelotella kansaa vääristetyillä uhkakuvilla," ja "En halua maalata pirua seinälle mutta tilanne on vähintäänkin uhkaava."
"Euroopan yhdentyminen ei ole mikään itsestäänselvyys." Ei todellakaan, etenkin jos jossakin piut paut välitetään sovituista säännöistä. Edes EU itse ei noudata sääntöjään. Koko kreikka-paska on täysin Eu:n sääntöjen vastaista. " Rangaistusuhat eivät pure, ellei jäsenmailla ole aitoa halua itsekuriin ja omaa häpeäntuntoa." No nimenomaan, mutta olet sitä mieltä, että mitään ei saa tehdä - muuta kuin maksaa.
" kunhan kaikkien silmäteränä vain on ihminen ja kansalaisten Eurooppa." Voi saatana! Ei voi mitään; kirjoitus on epäloogista ja kliseisetä ihteään.
USA on kaiketi aika onnistunut liittovaltio. Jugoslaviaa muistellaan ehkä vähän toisin, liittovaltiohan sekin oli.
Nyt olisi varmaan hyvä analysoida, kumpaa liittovaltiota Eurooppa tällähetkellä muistuttaa ja mitkä ovat ne olennaiset yhdistävät tekijät, jotka erottavat onnistuneen liittovaltion epäonnistuneesta.
1) Millainen isänmaallisuus ja kansallistunne on ollut vallitseva USA:ssa ja millainen se oli Jugoslaviassa hajomaisen alkaessa?
2) Millainen monikultuurisuus vallitsee, jos vallitsee, USA:ssa ja millainen se oli Jugoslaviassa.
En mahda mitään sille, että näen EU-Euroopan useissa suhteissa lähempänä Jugoslaviaa kuin USA:ta. Yhteinen valuutta ei pelastanut Jugoslaviaa, mutta siellä puhuttiin useita kieliä ja harjoitettiin useita alueellisia valtauskontoja. MEP Repo ei ehdotakaan liittovaltiokehitystä, mutta sehän on vain sana. Esimerkiksi nyt Kreikan tukemisessa on syntynyt yhteiseurooppalaisia rakenteita, joita ei ole ollut kirjattuna suunnitelmissa tai niiden rakentaminen on ollut kiellettyä. Viittaan No bailouts -periaatteeseen.
Saksan Merkel tunnusti, että "Multikulti ist tot!" Saksan osalta. Mikä saisi uskomaan, että laajentamalla kuolleen, ehkä jopa kuolleena syntyneen, aatteen maantieteellistä vaikutusalaa, siitä tulisikin elävä?
MEP Repo ehdottaa enemmän suomalaisuutta Eurooppaan? Tämä olisi toki hienoa, mutta minulle riittäisi enemmän suomalaisuutta ihan vain Suomeen.
Kiitän, että sain tuoda mielipiteeni esille.
USA:n vahvuus liittovaltiona lienee siinä, että sitä on alunperin ruvettu sellaiseksi rakentamaan. Jos Euroopan Unionista halutaan tehdä liittovaltio niin nyt ollaan vasta tuon yrityksen alkutaipaleella.
Kelpaisivatko liittovaltion malleiksi nykyiset eurooppalaiset liittovaltiot: Sveitsi, Saksa ja Itävalta?
Meille suomalaisilleko tuo onneton kohno saarnaa "itsekurista ja häpeäntunnosta"!
Pankit ja suurrikkaat ovat jo kauan eläneet 1800- ja 1700-lukujen maailmassa, jossa tärkeintä on rikkaiden rikastuminen - eikä väliä keinoista.
Pakkoruotsittaja Lipponen lanseerasi Suomeen uusliberalistisen talouspolitiikan, jota myös EU:ssa noudatetaan ja ihannoidaan. Sekö on Revonkin ihannoima aate?
"Talousyhteistyö tulee tehdä keskitetysti EU:n sisällä ja demokraattisia periaatteita vahvistaen."
Tuossa lienee kirjoituksen paras/pahin oksymoroni - sisäisesti ristiriitainen lause?
Toisekseen, mitä tule sodanuhalla pelotteluun, ei voi muuta kuin yhtyä Tony Blairiin. Hän totesi, ettei EUta voi perustella Euroopan "rahanliikkeenä ja rauhantakaajana". Kun hän puhui niin lapsilleen, nämä pyörittelevät silmiään...
Oikeutetusti.
Olihan Ruotsikin eurooppalainen sotilasmahti. 300 vuotta sitten. Tänään Ruotsissa ei ole edes asevelvollisuutta.
Repo - olisiko teidän oikeampi paikka sittenkin luostarissa?
Repoko luostariin? Tiedä häntä? Minun luostarikokemukseni rajoittuu talkoolaisen osaan mutta rohkenen sanoa, että luostarissa eläminen vaatii ennen kaikkea yhteistyökykyä. Tai "hurskaammin" sanottuna kuuliaisuutta luostarisääntöä ja luostarin johtajaa kohtaan. Tai vielä hurskaammin sanottuna: omasta tahdosta luopumista.
Minun kuuliaisuuteni riitti vain talkoolaisen osaan. Riittääkö toveri Revon kuuliaisuus ja mihin asti?
Poliitikkojen pitäisi enemmän kirjoittaa blogeja sellaisille areenoille joissa ihmiset laajamittaisesti liikkuvat. Näin tietää ketä olla äänestämättä seuraavissa vaaleissa.
Tästä ei enää hurskastelu poliitikkopapilta varmaan parane. Helvetintulet ja taivasten luvattu valtakunta tuli esitelttyä.
Se realistinen välimuoto eli EU pelkkänä vapaakauppa-alueena kuitenkin unohtui. Se jossa ei ole sen enempää sotia kuin "solidaarisuudesta" tehtyjä velkojen sosialisointejakaan.
Vuonna 1957 perustettu Euroopan talousyhteisö EEC oli kylmän sodan aikainen maatalousyhteisö ja tulliliitto. Jäsenvaltioiden väliset tullimaksut poistettiin lopullisesti vuonna 1968 ja sen jälkeen EEC jämähti eurosklerosiin öljykriisien seurauksena. EEC oli maatalousyhteisö vuoteen 1984 saakka, jolloin EEC/EY:n ainoa dynaaminen puheenjohtaja Jacques Delors alkoi nostaa maatalousyhteisöä politiikan näyttämölle.
Vuonna 1986 allekirjoitetulla Euroopan yhtenäisasiakirjalla luotiin dynaamisen talouskasvun sisämarkkinat: henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus; kilpailun vääristämistä ja kartellien toimintaa torjuva yhteinen kilpailupolitiikka; yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka ja yhteinen liikennepolitiikka.
Jacques Delorsin toinen suuri hanke oli EFTA-maiden integrointi sisämarkkinoille Euroopan talousalueen jäseninä. Berliinin muurin kaaatuminen, Varsovan liiton hajoaminen ja Neuvostoliiton hajoaminen sekoittivat Delorsin korttipakan, koska EFTA-maat Suomi, Ruotsi ja Itävalta pääsivät liittymään suoraan vuonna 1994 perustettuun Euroopan unoniin ja koska entiset Varsovan liiton jäsenvaltiot ja Baltian maat pääsivät liittymään Euroopan unioniin vuosina 2004 ja 2007. Euroopan talousalueeseen jäivät vain Norja, Liechtenstein ja Islanti. Norja maksaa 200 miljoonaa euroa vuodessa Euroopan talousalueen jäsenmaksuna.
1) Neuvostoliiton hajoaminen; 2) se, että Nato petti Bosnian muslimit vuonna 1992 jättämällä uuden itsenäistyneen valtion Bosnian ja Herzegovinan Bosnian serbien ja Serbian presidentin Milosevicin armoille; ja 3) se että EY:n valuuttakurssimekanismi romahti syksyllä 1992, johtivat siihen, että Helmut Kohlin ja Francois Mitterandin johdolla päätettiin perustaa uusi hallitustenvälinen järjestö, jonka toimivaltaan kuuluvat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen rahapolitiikka ja hallitustenvälinen yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa.
Edellä mainitun mukaisesti vuonna 1994 ylikansallisen Euroopan yhteisön rinnalle perustettiin hallitustenvälinen järjestö Euroopan unioni, jonka toimivaltaan kuuluvat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen rahapolitiikka ja hallitustenvälinen yhteistyö oikeus ja sisäasioissa.
Joulukuussa 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus lakkautti ylikansallisen Euroopan yhteisön. Siitä lähtien EU on toiminut toisaalta ylikansallisena yhteisönä ja toisaalta hallitustenvälisenä järjestönä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 16 kommenttia