mitrorepo Parempi maailma on mahdollinen, kun rakennamme sen yhdessä.

Vaatekohu on häpeällinen

  • Eurovaaleissa numerolla 247 ! Isänmaan palveluksessa 24/7 !
    Eurovaaleissa numerolla 247 ! Isänmaan palveluksessa 24/7 !

Huhtikuussa 2013 Dhakassa, Bangladeshin pääkaupungissa sortui kahdeksankerroksinen tekstiilitehdasrakennus. Tämä yli tuhannen työntekijän kuoleman vaatinut onnettomuus nosti vaatetehtaiden kurjuuden ja epäinhimilliset työolot jälleen maailman tietoisuuteen, joskin vain hetkellisesti.

Olen itse ottanut kantaa aasialaisen vaatetusteollisuuden epäkohtiin jo aiemmin, mutta asia nousi meillä Suomessa esiin oikeastaan vasta viime viikolla Ylen MOT-ohjelman ansiosta. Vaikka palkkoja on nostettu Bangladeshissa 28 eurosta 48 euroon, olot ja työtahti tehtaissa ovat jopa rankempia kuin aikaisemmin.

On suorastaan häpeällistä, ettei tuotteiden valmistusprosessiin ja alkuperän eettisyyteen puututa muutoin kuin tutkivan journalismin keinoin ja kohun saattelemana.

Myös lukuisat suomalaiset vaatetusalan yritykset valmistuttavat tuotteensa Bangladeshista.

Syyttävää sormea ei tule suoralta kädeltä kohdistaa suomalaisiin vaatetusalan yrityksiin, sillä alalla toimii useita vastuunsa kantavia yrityksiä. Liian usein kuitenkin yritykset vetoavat siihen, että asiakkaita kiinnostaa vain tuotteiden hinta ja laatu.

Kuinka moni kuluttaja on lopultakaan tietoinen siitä, millaisissa oloissa hänen ostamansa vaate on tuotettu? Ani harva, koska tietoa ei yleensä ole saatavilla.

Eettinen kuluttaminen olisi varmasti yleisempää, jos tietoa tuotteiden alkuperästä olisi paremmin tarjolla. Se voisi toimia myös eettisesti toimivan yrityksen ylpeydenaiheena ja tuoda kilpailuetua!

Ongelma tuotteiden alkuperän selvittämisestä on yleinen, eikä se koske vain vaatetusteollisuutta. Vasta viime talvena päivittelimme hevosenlihaskandaalia, jossa kaupan etiketti ei kertonut koko totuutta lihan alkuperästä. Perussyiltään kyse oli silloinkin samasta asiasta. Kuluttajat eivät vaadi alkuperäistietoja tarpeeksi hanakasti, eivätkä yritykset kerro kuin sen, mitä laki minimissään vaatii.

Kyse on niin tiedottamisen kuin yritysten itsekurin puutteesta. Tähän johtopäätökseen on päätynyt myös Euroopan komissio. Komissio kannustaakin yrityksiä hyödyntämään toiminnassaan esimerkiksi kestävän kehityksen standardeja ja seuraamaan tarjontaketjun jokaisen osan toimintaa.

Euroopan unioni on sitoutunut edistämään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusnormien toteutumista. EU on arvounioni, jossa toimivilla yrityksillä on oltava selkärankaa vaatia inhimillisiä työolosuhteita alihankintayrityksilleen myös Euroopan rajojen ulkopuolella. Tätä edellyttävät myös alkuvuodesta hyväksytyt uudet julkisia hankintoja koskevat säännöt.

Olen pyytänyt komissiota kertomaan, millä keinoin se aikoo puuttua kolmansista maista tuotteensa ostavien sekä siellä toimivien eurooppalaisten yritysten tarjontaketjun eettisyyteen ja työolosuhteiden valvontaan Eurooppaan tuotavien tuotteiden osalta.

Yksi tapa tiedotta siitä, että vaatteet ovat valmistettu vastuullisesti, olisi laajentaa Reilun kaupan -tyylisten yritysten vastuullisuudesta viestivien merkkien käyttöä myös vaateteollisuudessa. Tätä kautta myös kuluttajien olisi helpompaa ottaa kantaa.

Bangladeshilaistuotteiden boikottiin en kannusta. Sen sijaan, että seuraavan kerran vaateliikkeessä vertaillessasi hintoja, voit pyytää liikettä kertomaan, miten tuotteen valmistaja on osaltaan valvonut myymiensä tuotteiden valmistusprosessin eettisyyttä. Kenties et vastausta ensi yrittämällä saa, mutta joukkovoimalla yritykset heräävät kuluttajien vaatimuksiin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Anne Lindell

Kuulesh, Mitro, melkein kaikki valmisvaatteet kaupoissa on nykysin tehty sellaisissa maissa, joissa työolosuhteet ja palkat eivät kestä minkänlaista vertailua, joten jos esim. minä alkaisin boikotoimaan näitä kauppoja ja vaatevalmistajia, niin saisin kulkea alasti ... olisko se kivaa ...Tä?

Antti Jokinen

Eikös tämä asia ole Bangladeshin poliitikkojen ja viranomaisten asia hoitaa kuntoon, ei EU:n. Ja jos siellä ei riitä kiinnostusta asioiden kuntoon laittamiseen niin antaapi olla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eipä näitä ylikansallisten yhtiöiden pyörittämän globalisaation epäkohtia haluta edes tiedostaa vaikka samalla menee työt suomalaisilta. Kehitysapunakin maksetaan takaisin murto-osa sitä mitä nämä yhtiöt vievät kehitysmaista, mutta voitot menevät yhtiöille ja kustannukset veronmaksajille.

Käyttäjän mitrorepo kuva
Mitro Repo

Jarmo on oikeilla jäljillä. Bangladeshilaisen tehdastyöläisen riistäminen on myös suomalaiselta pois. Jos siellä poljetaan epäeettisesti palkkoja ja säästetään turvallisuudesta, se tietysti heikentää muiden maiden kilpailuasetelmia. Vaikkakin tämän kirjoituksen pääaihe oli itse bangladeshiläisten epäreilu kohtelu, josta siitäkin on syytä olla huolissaan. Maailma on yksi, vääryyttä ei tule sallia missään!

Toimituksen poiminnat