mitrorepo Parempi maailma on mahdollinen, kun rakennamme sen yhdessä.

Arktinen kilpajuoksu on alkanut - myöhästymmekö junasta?

  • Arktinen kilpajuoksu on alkanut - myöhästymmekö junasta?
  • Arktinen kilpajuoksu on alkanut - myöhästymmekö junasta?

 

Arktinen kilpajuoksu on alkanut, mutta Euroopan unionilta puuttuu yhä visio ja missio siitä, miten aluetta tulisi hyödyntää.

Euroopan parlamentti on vaatinut komissiota ja neuvostoa esittämään selkeän poliittisen näkemyksen, painopisteet ja tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet kattavan arktista aluetta koskevan EU:n strategian toteuttamiseksi. Vastausta ei ole saatu.

Ihmettelen, miksei Suomen aloitteesta käynnistettyä Pohjoista ulottuvuutta, joka on jo valmis yhteistyömalli niin Norjan kuin Venäjänkin kanssa, hyödynnetä kun tehdään strategioita arktisen alueen mittavista luonnonvaroista – unohtamatta matkailun edistämistä?

Toistaiseksi EU:n toiminta arktisella alueella liittyy ensisijaisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, alueen ympäristön tutkimukseen ja muutosten seurantaan. Tähän mennessä EU-rahaa on käytetty jo yli 1,14 miljardia euroa EU:n arktisten alueiden ja niiden lähialueiden kehittämiseen. Mutta missä ovat tulokset?

Pelkkä rahallinen tukeminen ei riitä jos samalla ei ole kestävää strategista näkemystä alueen kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä.

Unionimme kolme arktiseen alueeseen kuuluvaa maata, Suomi, Ruotsi ja Tanska eivät voi toimia yksin. Yhteistyötä yli rajojen tarvitaan jo siksi, että valtaosa mahdollisista energiaesiintymistä sijaitsee Norjan ja Venäjän vesillä, eikä EU voi itse porata öljyä tai kaasua. 

Arktinen alue ei voi odottaa! Kyse on maailman suurimmista käyttämättömistä öljy- ja kaasuvarannoista, joihin EU:ssa, ja etenkin Suomessa on tarjota energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvää erikoisosaamista, jota muualla maailmassa ei ole.

Arktisen alueen merkitys myös matkailun kannalta on kasvamassa – tässä olemme eräänlaisessa kilpailuasetelmassa naapurimaidemme Ruotsin ja Norjan kanssa. Seitsemän kymmenestä suurimmasta maailman erämaa-alueesta sijaitsee arktisilla alueilla. Onko Suomen Lapilla on tarjottavana jotain sellaista, mitä naapurimaillamme ei ole?

Suomen viime vuonna valmistunutta arktista strategiaa on syystäkin arvosteltu liian laajaksi ja särmättömäksi! Kyse ei ole siitä, pitäisikö Suomen yleensä olla mukana arktisella alueella vaan siitä, millä tavalla.

Ympäristöasioiden lisäksi arktinen problematiikka on kytkeytynyt hyvin läheisesti myös EU-Venäjä -suhteeseen.

Suomen ja Venäjän sekä EU:n ja Venäjän arktisen alueen yhteistyötä tulee kehittää omana erillisenä kokonaisuutena, kahdenvälisenä yhteistyönä sekä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden kautta. Nyt EU:n ja Venäjän yhteistyön syventäminen on käytännössä pysähtynyt. Kiistaa käydään Ukrainan kriisin ohella mm. viisumivapaudesta.

Kaivostoiminnan kasvu avaa uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia niin kaivosteknologiassa kuin alueella lisääntyvissä kuljetuksissa. Lisääntyvä kuljetustarve puolestaan edellyttää jäämeren radan ja muidenkin Lapin rautatiesuunnitelmien eteenpäinviemistä. VR ei junaratoja yksin rakenna – tarvitaan yhteistyötä Arkadianmäellä ja Brysselissä. 

Miksei komission lanseeraama ja suomalaistenkin ministerien hyväksymä suureellinen 50 miljardin euron mahtihanke "Verkkojen Eurooppa" edellytä meri- ja raideliikenneyhteyksien parantamista Euroopan pohjoiskolkkaan? Kulkuyhteyksien parantamiseen arktisilla alueilla on joka tapauksessa löydettävä ratkaisu. Joko ne kulkevat Suomen kautta tai sitten ne kiertävät meidät. Raideleveyskortin heiluttelu on epäurheilijamaista – onhan Espanjassakin toimiva järjestelmä kahdella eri raideleveydellä.

Arktiset kysymykset koskettavat Suomea ja kaikkia suomalaisia. Etsiessämme kestäviä ratkaisuja maapallon energiantarpeeseen, ilmastomuutokseen ja Lapin alueen hyödyntämiseen, meidän on kuunneltava myös alueen asukkaiden ääntä. Onnistunut arktinen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon tämän ainutlaatuisen alueen kaikki ulottuvuudet.

"Velle est posse", eli missä on tahtoa, sieltä löytyy myös tie. Arktinen alue kutsuu – vastaako EU kutsuun, vai olemmeko jo myöhästyneet junasta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Mitro,
oletko vilkaissut kartaa. EU:lla ei ole Arktiksesta aariakaan, koska alueet kuuluu rantavaltioille, jotka ovat Venäjä, USA, Norja, Tanska ja Kanada.

EU:n Artinen valloitus taitaa jäädä sinne Brysselin käytäville.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Grönlanti? Vaikakin itsehallinnollisena ei ole EU:n jäsen niin Tanska on.

Käyttäjän mitrorepo kuva
Mitro Repo

Siinäpä se, ja siitä juuri on kyse! Meillä on kuitenkin osaamista ja taloudellista voimaa. Noille apajille pääsy on erityisesti Suomelle elinehto, mutta EU:ssa on enemmän muskelia kuin Suomessa yksinään.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Arktinen alue ei odota eikä toivo tuholaisia. Siellä ei ole maailman suurimpia käyttämättömiä öljy- ja kaasuvarantoja. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan rannikoilta väitetään löydetyn paljon suurempia esiintymiä. Arktisten öljyvarojen hyödyntäminen on siinä määrin riskialtista ja pohjoiselle meriympäristölle tuhoisaa, että ne on parempi jättää sinne pohjaan.

Käyttäjän mitrorepo kuva
Mitro Repo

Ympäristökysymykset on otettava ilman muuta huomioon. Pohjoiset meret ovat todella haavoittuvia. Siinäkin voi EU olla vaatimassa vastuullista toimintaa.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Mihin he siinä Suomea tarvitsevat, siis norjalaiset ? He tarvitsevat kylläkin suomalaisia: tervetuloa kaikki tekniikan ammattilaiset ! Unohtakaa suomalaiset työnantajat yyteineen ja surkeine palkkoineen. Norjassa on huutava pula kokeneista insinööreistä ja palkkataso aivan toista, mitä Suomessa maksellaan. Tuloverotuskin on noin 10 prosenttiyksikköä pienempi samasta bruttopalkasta, kuin Suomessa.

Nyt joku veijari kirjoittaa tähän alle, että Norjassa on niin kallista jne. Totta, hintataso on noin Suomen tasoa :)

Käyttäjän mitrorepo kuva
Mitro Repo

Meillä on osaamista arktisten alueiden vaatimassa teknologiassa. Esim. Otaniemessä on kehitetty pohjoisille merille sopivaa tuulivoimatekniikkaa. 500 miljoonan EU olisi hyvä valjastaa tässä Suomen intressien taakse.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Juuri nyt Suomen pitäisi neuvotella Venäjältä maa yhteys jäämerelle ja pistää paukkuja koillisväylän hyödyntämiseen. Osaamista ja resursseja olisi rakentaa kalustoa merenkulkuun kaupallisesti erittäin kiinnostavalle reitille.

Venäjä voisi nyt suhtautua asiaan erittäin myönteisesti, osoittaakseen ettei Krimin liittämisellä ole sotilaallisia tarkoitusperiä.

Käyttäjän mitrorepo kuva
Mitro Repo

Ari tuossa alla ehdotti samaa, mutta Norjan kautta. Sama olisi varmaan ongelma Venäjän kanssa. :(

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mitro. Suomihan voisi ottaa Norjalta pienen maa-alue lahjoituksen Kirkkoniemen itäpuolelta, jos ei käy lahjoitus, ostetaan hyvän kokoinen satama-alue.

Näin Suomellakin olisi osuus arktiseen alueeseen, mitä Petsamossa menetettiin. Norja voisi auttaa meidät jälleen jäämeren ääreen.

Käyttäjän mitrorepo kuva
Mitro Repo

Hyvä ajatus, mutta tykkäisiköhän Norja ideasta kuitenkaan...Samalla menisi uusiksi merialueiden jako ja siitä ovat Norja ja Venäjä päässeet vasta aika äskettäin sopimukseen, vuosikymmenten ankarien neuvottelujen jälkeen. Samalla työntyisimme Naton ja Venäjän väliin pohjoisessa.

Toimituksen poiminnat