Tuoko USA kauppasopimuksella omat lakinsa Suomeen?
Mediassa on viime aikoina keskusteltu EU:n ja USA:n välisistä vapaakauppaneuvotteluista. Vaikka maailman suurimman vapaakauppa-alueen luvataan olevan piristysruiske sekä Euroopan että USA:n taloudelle, en itse ajatusta aivan purematta niele.
Avoin kauppapolitiikka toki loisi työpaikkoja, vilkastuttaisi taloutta ja lisäisi kansainvälistä kilpailukykyä, mutta valitettavasti sopimukseen liittyy myös varjopuolia, kuten yritysten investointisuoja.
Investointisuojaan liittyvä uhkakuva on, että EU joutuisi antamaan yhdysvaltalaisille yrityksille samanlaisen toimintavapauden, kuin mikä niillä on USA:ssa liittovaltioiden ja osavaltioiden lakien nojalla. Käytännössä monikansallisten yritysten ei tarvitsisi noudattaa Suomen tai muiden jäsenmaiden periaatteita ja lainsäädäntöä. Amerikkalaisyhtiö voisi viedä asiansa kansallisesta oikeuslaitoksesta ylikansalliseen tuomioistuimeen.
Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta totuus on tarua ihmeellisempi.
Australiassa tupakkayhtiö Philip Morris jo vaatii korvauksia, koska maassa saa myydä tupakkaa vain pakkauksissa, joiden ainoa kuvitus koskee tupakan terveyshaittoja. Esimerkkejä löytyy lähempääkin. Saksassa energiayhtiö Vattenfall vaatii satojen miljoonien eurojen korvauksia siitä, että Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta!
Tällaista Eurooppaa tai maailmaa en halua. Siksi EU:n ei tule tavoitella sopimusta ”hinnalla millä hyvänsä”.
Monet saattavat ihmetellä, jos kerran sopimus vaikuttaa epäreilulta, miksei Suomi jättäydy sen ulkopuolelle. Asia ei ole niin yksinkertainen. Koska EU:lla on kauppapolitiikassa yksinomainen toimivalta, komissio voi hoitaa vapaakauppaneuvottelut pitkälti ilman jäsenmaita. Parlamentin ja neuvoston rooliksi jää lopputuloksen hyväksyminen. Siksi jäsenmaat eivät voi säätää sellaista lainsäädäntöä, joka loukkaisi sopimusta.
Paras ratkaisu olisi, jos EU:n ja USA:n väliseen sopimukseen saataisiin kirjattua niiden yhteiskuntapoliittiseen perinteeseen pohjaavia kriteerejä, joilla osapuolet voisivat asettaa tarvittavia rajoituksia. Esimerkiksi EU:n palveludirektiivissä jäsenmailla on oikeus rajoittaa palveluntarjontaa yleiseen etuun liittyvin pakottavin syin. Nämä syyt unionin tuomioistuin on määritellyt oikeuskäytännössään ja luetteloon on koottu useita yhteiskuntapoliittisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan, kuluttajansuojaan sekä ympäristö- ja kulttuuripolitiikkaan.
Kolikolla on kaksi puolta. Hyvältä kuulostavan idean kääntöpuolena on se, että toimivaltasyistä näiden kriteerien luetteloinnista vastaisi jatkossakin EU, eivät kansalliset lainsäätäjät. Tämä puolestaan korostaisi EU:n lainsäädäntöelimien asemaa entisestään ja saattaisi pahimmillaan lisätä toimivaltaristiriitoja EU:n ja sen jäsenmaiden kesken.
Miten Philip Morrisin tai Vattenfallin tapaukset päättyvät? Oletettavaa on, että vaikka yritykset saattaisivat voittaa yksittäisiä investointiriitoja, pitkällä aikavälillä niiden liiketoiminnalle ei ole eduksi joutua vastakkain isäntävaltion kanssa. Investointiriidat tahraavat vapaakauppasopimusten mainetta saaden ne näyttämään enemmänkin suuryritysten etujen ajamiselta ja sodanjulistukselta demokratiaa vastaan – kuin demokratian, kansalaisoikeuksien, vakauden ja talouskasvun edistämiseen tähtääviltä toimilta. Sopimusneuvottelujen tulisikin olla niin avoimia kuin olosuhteet sallivat.
Paras ratkaisu olisi erota EU:sta.
Ilmoita asiaton viesti
No en minä ihan tuota tarkoittanut – kyllä 500 miljoonalla on sentään enemmän sanomista kauppaneuvotteluissa kuin 5 miljoonalla! Kunhan pidetään huoli siitä, että ei vain suurbisnekselle, vaan myös kansalaisille tärkeät asiat ajetaan mukaan sopimusteksteihin. Yksin olisimme surkea heittopussi, jonka olisi kiltisti pakko hyväksyä kaikki, mitä amerikkalaiset jättiyhtiöt haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Katso kommentti 6. Miten tilanne eroaa tuon piskuisen Suomen osalta?
Ilmoita asiaton viesti
Koska Mitro ei vastannut, niin vastaan itse.
”No en minä ihan tuota tarkoittanut – kyllä 500 miljoonalla on sentään enemmän sanomista kauppaneuvotteluissa kuin 5 miljoonalla!”
Mitro tarkoittaa, että komissiolla on enemmän sanomista kuin Suomen eduskunnalla.
”Kunhan pidetään huoli siitä, että ei vain suurbisnekselle, vaan myös kansalaisille tärkeät asiat ajetaan mukaan sopimusteksteihin.”
Eli siis komissio ajaa suurbisnekselle ja kansalaisille tärkeät asiat sopimuksiin. Ei voi olla ristiriitaa, älä edes yritä väittää muuta.
”Yksin olisimme surkea heittopussi, jonka olisi kiltisti pakko hyväksyä kaikki, mitä amerikkalaiset jättiyhtiöt haluavat.”
Nyt meidän ei ole pakko hyväksyä, sillä komissio hyväksyy ja parlamentti vahvistaa. Takaan, että komissio hyväksyy ja jättiyhtiöt haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ne kansalaisille tärkeät asiat saadaan mukaan sopimusteksteihin kun komissio käy neuvottelut monikansallisten yritysten edustajien kanssa suljettujen ovien takana?
Ja komissiolla on ”valehtelun strategia” siitä, mitä suurelle yleisölle ja median edustajille asiasta kerrotaan?
Kuka ne kansalaisille tärkeät asiat sinne saa?
Liisa Jaakonsaari lipsautti, että europarlamentilla ei ole edes tietoa sopimussisällöistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kyse ole mistään kansalaisille tärkeistä asioista kuten ei EU:ssa yleensäkään vaan kaupallisista intresseistä, suuryritysten voittojen maksimoimisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä hyvin ansiokas kirjoitus Revolta. Silmään pistää vain yllä oleva Revon kommentti.
”No en minä ihan tuota tarkoittanut – kyllä 500 miljoonalla on sentään enemmän sanomista kauppaneuvotteluissa kuin 5 miljoonalla! Kunhan pidetään huoli siitä, että ei vain suurbisnekselle, vaan myös kansalaisille tärkeät asiat ajetaan mukaan sopimusteksteihin. Yksin olisimme surkea heittopussi, jonka olisi kiltisti pakko hyväksyä kaikki, mitä amerikkalaiset jättiyhtiöt haluavat.”
Tässä voi nähdä jotain hyvin syvällistä, meissä ihmisissä sisäänrakennettuna piilevää: sokeus jopa omille ajatuksilleen kun eteen tulee viesti, joka ei olekaan yhteneväinen omiin uskomuksiimme. Oletan tässä Revon olevan ainakin jossain määrin, ellei hyvin ”EU-uskovainen”. Hän ei tule huomanneeksi, että juuri itse kirjoitti, että ”neuvoston rooliksi jää lopputuloksen hyväksyminen”. Hänen kommenttinsa ”Yksin olisimme surkea heittopussi”, pitäisi muuttaa muotoon ”Yhdessä (EU-maiden kesken) olemme surkeita heittopusseja”. Toisin sanoen, 500 miljoonaa EU-kansalaista tässä on heittopussi, itsenäisenä valtiona meitä olisi edes se 5 miljoonaa vs. USA.
Revon ratkaisu ongelmaan näyttää siis olevan pään pensaaseen pistäminen. ”Olemme onneksi edes vallan ytimessä”, vaikka tosiasiassa olemmekin juuri antaneet sen vallan pois komissiolle (jota ei vaaleilla valita).
Oikea vastaus Revolta olisi ollut: 500 miljoonan EU-kansalaisen tulisi nousta komissiota vastaan. Sehän on tämän asian ydin, ei varsinaisesti yksi vapaakauppasopimus, joka on vain jatkumo markkinoiden yliotteessa demokratioista. Emmehän me, kuten ei Repokaan omien sanojensa mukaan, halua antaa demokratiaamme pois komissiolle? Komissiolle, joka jopa hetkellä jolloin euro-EU keikkuu lankulla, kylmän rauhallisesti sulkee ovensa kansalaisilta ja neuvottelee meitä kaikkia kohtaan hyvin suuresti vaikuttavista asioista kertomatta niistä edes valitsemillemme EU-neuvoston jäsenille, kuten Revolle.
Eu-vaalit ovat tulossa! Valitsemmeko siis nykyisten jänöjussien tilalle uudet nurkkaanmaalarit pistämään vuorostaan päänsä pensaaseen? Vai olisiko demokratialle suurempi voitto vaikka laittaa vaaliuurnat palamaan. Barrikadeilla tavataan!
http://juhajuoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157847-i…
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja on asia edessä hampaaton. Ei tarvitsekaan pureskella.
Yhdysvaltain puolella neuvottelevat korporaatiot. Eu-kansalaisilta neuvottelut käydään salassa. Tarkoituksellisesti.
Sopimuksen pyrkimyksenä on alentaa eurooppalaista palkkatasoa, päästä patentoimaan mm. kotoperäisiä viljelykasvilajikkeita ja saada niskalenkki kansallisista lainsäädännöistä mm. ympäristönsuojelun suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ympäristönsuojelussa niskalenkki voisi olla hyväkin, Yhdysvallat on ympäristönsuojelun edelläkävijä.
Ilmoita asiaton viesti
Jättiyhtiötkin kaatuvat aikanaan. Kauppasopimusneuvotteluja tärkeämpää olisi varahtua pahimpaan ja varautua perustarpeita turvaavaan omavaraisuuteen. Se on varmin tapaa estää heittopussiksikin joutumasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Koska EU:lla on kauppapolitiikassa yksinomainen toimivalta, komissio voi hoitaa vapaakauppaneuvottelut pitkälti ilman jäsenmaita. Parlamentin ja neuvoston rooliksi jää lopputuloksen hyväksyminen. Siksi jäsenmaat eivät voi säätää sellaista lainsäädäntöä, joka loukkaisi sopimusta.”
Mietitäänpä vähän! Nuo jäsenmaat ovat luovuttaneet vallan tuolle komissiolle. Nyt sitten itketään, että mitään ei voi tehdä. Kyllä voi, jäsenmaat voivat palauttaa valtaa itselleen. Vai onko todellakin niin, että kaikki päätökset ovat peruuttamattomia? Näinhän siinä sitten käy, kun valta annetaan pois. Joku jopa voisi sanoa, että sitä saa mitä tilaa.
Eipä taaskaan tarvitse kovinkaan montaa ihmistä ”maasuttaa”, että suuryritykset saavat tahtonsa läpi. Jotenkin tämä touhu oksettaa!
Ilmoita asiaton viesti
”Esimerkiksi EU:n palveludirektiivissä jäsenmailla on oikeus rajoittaa palveluntarjontaa yleiseen etuun liittyvin pakottavin syin. Nämä syyt unionin tuomioistuin on määritellyt oikeuskäytännössään ja luetteloon on koottu useita yhteiskuntapoliittisia asioita,”
Täältähän tuota EU-selostusta löytyy:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?…
(40) ”Yhteisöjen tuomioistuin on kehittänyt käsitteen
”yleistä etua koskevat pakottavat syyt”, joihin tämän
direktiivin eräissä säännöksissä viitataan,
perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa
oikeuskäytännössään, ja käsite saattaa kehittyä edelleen.”
”Hyvältä kuulostavan idean kääntöpuolena on se, että toimivaltasyistä näiden kriteerien luetteloinnista vastaisi jatkossakin EU, eivät kansalliset lainsäätäjät.”
Siltä asia tosiaan vaikuttaa, että nuo eivät jatkossa enää ole maakohtaisia ”yleisen edun” käsitteitä. Vaan USA:n vapaakauppasopimuksen jälkeen Komissio tekee esimerkkinä vaikka metsiensuojelun osalta yhden EU-laajuisen ennakkotapauksen tai tulkinnan asiasta. Ja se sitoo silloin USA-vapaakauppasopimuksen nojalla poikkeuksetta kaikkia jäsenmaita.
__
”Tämä puolestaan korostaisi EU:n lainsäädäntöelimien asemaa entisestään ja saattaisi pahimmillaan lisätä toimivaltaristiriitoja EU:n ja sen jäsenmaiden kesken.”
Toimivaltaristiriitojahan ei voi käytännössä olla, jos asia on jo kirjattu EU-lainsäädäntöön. Se lainsäädäntö on vaikkapa jäsenvaltio Suomessa hyväksytty, niin napinat pois silloin. Meneehän asiat silloin automaattisesti oikein, kun ne hyväksyttyjen lakien ja toimivaltojen puitteissa toteutetaan.
Mutta löytyikö tässä samalla taas uusi epädemokraattinen valuvika EU-järjestelmästä?
USA-kauppasopimuksen varjolla aikaansaatu uusi tulkinta ja lakikikka. Tulee Amerikan kokoinen blokki uutta EU-laintulkintaa, jolla voidaan nopeasti ja peruuttamattomasti kaventaa kaikkien jäsenvaltioiden hallitusten liikkumavaraa.
__
”Investointiriidat tahraavat vapaakauppasopimusten mainetta saaden ne näyttämään enemmänkin suuryritysten etujen ajamiselta ja sodanjulistukselta demokratiaa vastaan”
Tuo on vähän samanlainen asia kuin moralisoida suomalaisten lääkäriyritysten tai kunnan isojen tavarantoimittajafirmojen ym. tulosten verottamista kevyesti veroparatiiseissa.
Nuo firmat tekevät ihan voimassa olevien EU-lakien alla yrityksensä verosuunnittelua. Eivätkä ne siitä ole luopuneet vaikka suomalaiset kadunmiehet tai suomalaiset Valtiovarainministerit ym. kuinka asiaa TV-ruudussa moralisoisi.
Minulla ei ole mitään syytä uskoa että Philip Morrisin tapaiset jättifirmat kantavat sen suurempaa moraalista huolta ”vapaakauppasopimuksen tahraantumisesta” kuin omat kotimaiset lääkäriasematkaan.
Niille yrityksinä riittää mainiosti se että lain kirjainta noudatetaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Investointiriidat tahraavat vapaakauppasopimusten mainetta saaden ne näyttämään enemmänkin suuryritysten etujen ajamiselta ja sodanjulistukselta demokratiaa vastaan – kuin demokratian, kansalaisoikeuksien, vakauden ja talouskasvun edistämiseen tähtääviltä toimilta.”
Tältähän tämä nykymeno jo näyttää, niin ja onkin sitä!
Ilmoita asiaton viesti
Entisten suvereenien valtioiden valtionpäämiehet, hallitukset ja parlamentit eivät enää hallitse eivätkä päätä asioista, joilla todella on merkitystä.
Kansalaisten äänestämisillä on yhä vähemmän todellista merkitystä oikeasti tärkeisiin asioihin.
Maailmaa hallisee uutta globaalia maailmanvaltaa rakentava taloudellis-korporatiivisen ja poliittis-institutionaalisen eliitin muodostama kompleksi.
Tämä kompleksi on hallinnut USA:ta jo kauan, Europpaa muutaman vuosikymmenen. Nyt se on ottamassa Euroopan täysin haltuunsa.
Se haluaa rakentaa ylikansallisen vallan, uuden maailmanjärjestyksen, joka käy yli unionien ja valtioiden. Tässä neo-feodalistisessa mallissa Suomelle jää lähinnä maakunnan tai läänin rooli.
”Avoin kauppapolitiikka toki loisi työpaikkoja, vilkastuttaisi taloutta ja lisäisi kansainvälistä kilpailukykyä…
Käytännössä tapahtuisi niin, että vain suurkorporaatiot ja niiden omistajat hyötyisivät. Loputkin kansallisesta yritystoiminnasta päätyy yhä tehokkaammin kansainvälisten korporaatioiden ja pääomasijoitusyhtiöiden haltuun. Ne minimoivat erilaisin mekanismein maksamansa verot ja vievät voitot pois kansantaloudesta, veroparatiiseihin.
Tämä tekee valtionvelan lyhentämisestä käytännössä mahdottoman. Toinen oleellinen syy velkaantumiselle on järjetön rahanluontijärjestelmämme. Meidän täytyy lainata oma_rahamme yksityisiltä finanssi-instituutioilta korkoa vastaan.
Meidän pohjavetemme menevät joko suoraan globalistien ja heidän korporaatioiden ylivallan kautta tai viimeistään silloin, jos/kun emme pysty maksamaan velkaamme / sitoumuksiamme / ylitakauksiamme takaisin.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nestln+johtaja+v…
Ilmoita asiaton viesti
””Avoin kauppapolitiikka toki loisi työpaikkoja, vilkastuttaisi taloutta ja lisäisi kansainvälistä kilpailukykyä…”
Tuostahan se Isä Revolle pitikin mainita 😀
NAFTA:n mukana sekä Yhdysvallat että Meksiko molemmat menettivät työpaikkoja, satoja tuhansia.
EU:kin on vapaakauppa-alue. Mutta käykö vapaakauppa, onko syntynyt työpaikkoja ja hyvinvointia, ovatko valtiot vähemmän velkaisia? Meneekö yrityksillä hyvin? Onko Suomen vienti kasvanut (vinkki: tullin tilastojen mukaan EU ei ole ollut hyväksi Suomelle).
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin itse tästä aiheesta 18.12.2013 http://anterohelasvuo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156… Hyvä, että myös Mitro Repo on näin terästäytynyt. Ei vain oikein tarpeeksi. Kaikki myönnytykset TTIP:lle ovat äärettömän vaarallisia. Vapaakauppa on sinänsä hyvä asia, mutta tässä hankkeessa ei ole mitään vapaata kanslaisen kannalta. Se on täydellisesti torpattava ja kaikki neuvottelut on aloitettava uudestaan avoimelta pohjalta. Yhdysvaltojen korporatiivisen vallan maihinnousu Eurooppaan on ehdottomasti torjuttava.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako SDP:kin modernia kolonianismia?
Ilmoita asiaton viesti
Kun asiaa miettii alkupäästä, niin ostovaluutta eurohan on pankkien myyntituote, velkaperusteinen raha -tuote.
Jos kerran elämme markkinataloudessa, miksi euro-tuotteen olemassaoloa yritystuetaan veronmaksajien takauksilla? Miksi sen arvo ei saa muodostua vapaasti markkinoilla ilman tukiaisia?
Kun EU:n ja euron historia kerran kirjoitetaan, aikaa tullaan mittaamaan eri kriisien kestoaikoina.
Ilmoita asiaton viesti
Olen julkisen keskustelun perustella käsittänyt (MuTu-varoitus!), että investointijasuojassa olisi kyse tietynlaisesta takuusta lainsäädännöllisten olosuhteiden säilyttämisestä. Eli kun ulkomainen investoija suuntaa liiketoimintaansa investointisuojasta sopineeseen maahan, se voi luottaa siihen, etteivät liiketoiminnan edellytykset maassa muutu. Siis esim. kun tupakkafirma tulisi Suomen markkinoille, sille olisi periaatteessa taattu, ettei tupakanmyynnille asetetan lisärajoituksia tai -veroja, jotka heikentäisivät sen liiketoimintaa täällä.
On huomattava, että tällaista suojaa ei ole kansallisilla yrityksillä, eikä edes EU-maiden yrityksillä. EU-maiden yrityksiä suojataan vain siltä, että jäsenmaissa tapahtuvat muutokset eivät saa asettaa niitä eri asemaan tuon jäsenmaan omiin yrityksiin nähden. Ne eivät siis saa olla syrjiviä. Nimenomaan tuo syrjivien säännösten kielto olisi asiallinen ja täysin riittävä vapaakauppasopimuksessa. Se ei rajoittaisi merkittävästi demokratiaa eikä kansallista itsemääräämisoikeutta. Mutta investointisuoja enemmän kuin sopimusosapuolten etu, on aivan valtava bisnes kansainvälisille keinotteilijoille.
Jos vapaakauppasopimuseen sisältyy syrjimättömyyssuojaa laajempi investointisuoja, on Suomen mielestäni kaadettava se neuvostossa täysin siitä riippumatta mitä muu EU tekee.
Ilmoita asiaton viesti
USA on jo tehnyt oikeuslaitoksestaan, laisäädännöstään ja oikeudenkäytöstään kansainvälisesti voimassa olevan järjestelmän. Ihan ilman sopimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän myöhässä ehdin tähän keskusteluun, enkä kaikkeen viitsi vastata, on asiallista kommenttia ja vähemmän, kuten näissä ketjuissa aina. Mutta tämä Juha Juonen lause minua miellytti:
”Oikea vastaus Revolta olisi ollut: 500 miljoonan EU-kansalaisen tulisi nousta komissiota vastaan”.
Pyydän saada huomauttaa, että juuri sitä kansan valitsema Euroopan parlamentti tekee päivittäin. Siitä vain ei Suomessa kerrota, koska esim. Ylellä on Brysselisssä kaksi (2) toimittajaa (toinen ruotsinkielinen). Perämeren aluetoimituksessa heitä on 18! Meitä pidetään pimennossa verovaroin.
Tässä tuoretta pohdintaa osin samasta demokratiavaje-teemasta:
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/18151-repo…
Ilmoita asiaton viesti